Yleiset kalataudit lammissa ja niiden ehkäisy: Virustaudit ja niiden ehkäisy

Yleiset kalataudit voidaan yleensä luokitella virustauteihin, bakteerisairauksiin, sienitauteihin ja loistauteihin. Kalatautien diagnosoinnissa ja hoidossa on noudatettava tarkasti lääkärin ohjeita ja noudatettava tarkasti määrättyjä lääkeannoksia ilman mielivaltaisia ​​lisäyksiä tai vähennyksiä.

Yleisiä virussairauksia ovat ruohokarpin verenvuototauti, ristikarpin hematopoieettinen elinten kuoliosairaus, karpin herpesvirusdermatiitti, karpin kevätviremia, tarttuva haimanekroosi, tarttuva hematopoieettinen kudosnekroosi ja virusperäinen verenvuotoseptikemia.

Ruohokarpin verenvuototaudin aiheuttaa ensisijaisesti ruohokarpin reovirus. Sairaus pahenee huonon vedenlaadun vuoksi ja on vakavin pitkäaikaisissa alhaisissa olosuhteissa. Ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmiä ovat lampien desinfiointi, lääkityskylvyt, keinorokotukset, lääkehoito, veden desinfiointi ja viruspatogeenien hävittäminen vedestä.

Vesilammen pohjan parantamiseen ja desinfiointiin kuuluu pääasiassa liiallisen sedimentin poistaminen, lampien vesiviljelyympäristön parantaminen sekä poltetun kalkin ja valkaisuaineen käyttö desinfiointiin.

Lääkehauteessa voidaan käyttää 2-3 % suolaa 5-10 minuuttia tai 10 ppm polyvinyylipyrrolidonijodiliuosta 6-8 minuuttia tai 60 mg/l polyvinyylipyrrolidonijodikylpyä (PVP-I) noin 25 minuuttia. minuuttia.

Keinotekoisessa immunisaatiossa keskitytään taimien tiukkaan karanteeniin viruksen leviämisen estämiseksi.

Lääkehoito voi sisältää kuparisulfaattia. Kuparisulfaattia voidaan levittää pitoisuutena 0,7 mg/l koko lammen alueelle, toistaen joka toinen päivä kahdesti.

Veden desinfiointimenetelmiä ovat poltetun kalkin täysi levitys lammessa desinfiointiin ja veden laadun parantamiseen tai kaliumvetysulfaattikompleksi liuotettuna ja levitettynä veden desinfiointiin.

Viruspatogeenien hävittämiseksi vedestä voidaan ruiskuttaa jodivalmisteita. Ruohokarpin verenvuototautia sairastaville lampille voidaan ruiskuttaa polyvinyylipyrrolidoni-jodi- tai kvaternäärisiä ammoniumjodikomplekseja (0,3-0,5 ml kuutiometriä vettä kohti) 2-3 kertaa joka toinen päivä.

Ristikarpin hematopoieettisen elinten nekroositaudin aiheuttaa koi herpesvirus II. Ennaltaehkäisy ja hoito sisältävät:

(1). Säännöllinen vanhempainkalojen karanteeni kalanviljelylaitoksilla tartunnan saaneiden emokalan lisääntymisen estämiseksi. Kun ostat ristikarpin taimia, varmista, että ne on tarkastettu tai tiedustele taimilähteen sairaushistoriaa, jotta vältyt ostamasta virustartunnan saaneita taimia.

(2). Fotosynteettisten bakteerien, Bacillus spp.:n ja denitrifioivien bakteerien käyttö mikrobiaineina yhdessä substraattimuutosten kanssa ylläpitämään tehokkaasti vakaata vesiviljelyympäristöä. Lisäksi riittävän veden syvyyden ylläpitäminen, korkean veden läpinäkyvyyden varmistaminen sekä veden itsekierron ja ulkoisen kierron lisääminen ovat hyödyllisiä vesiympäristön vakauden ylläpitämisessä.

Karppien herpesvirusdermatiitti on toinen herpesviruksen aiheuttama sairaus. Ennaltaehkäisy- ja valvontatoimenpiteitä ovat:

(1) Tehostetut kattavat ehkäisytoimenpiteet ja tiukat karanteenijärjestelmät. Eristä sairaat kalat ja vältä niiden käyttöä vanhempana.

(2) Lammien perusteellinen desinfiointi polttamalla kalkkia kalalammikoissa ja vesialueiden desinfiointi sairailla kaloilla tai taudinaiheuttajilla olisi myös käsiteltävä perusteellisesti, mieluiten välttäen käyttöä veden lähteenä.

(3) Veden laadun parantamiseen voi kuulua altaan veden pH:n säätäminen poltetulla kalkilla, jotta se pysyy yli 8:ssa. Täydellistä dibromidin tai bromidin levitystä voidaan käyttää veden desinfiointiin. Vaihtoehtoisesti povidoni-jodi-, yhdistejodiliuoksen, 10-prosenttisen povidoni-jodiliuoksen tai 10-prosenttisen povidoni-jodijauheen täyttäminen altaassa voi saada aikaan vettä desinfioivan vaikutuksen.

Karpin kevätviremiaa aiheuttaa kevätviremiavirus (SVCV), jolle ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa. Ennaltaehkäisymenetelmiin kuuluu vuorotellen poltetun kalkin tai valkaisuaineen käyttö lammen täyttä levitystä varten, klooratut desinfiointiaineet tai tehokkaat desinfiointiaineet, kuten povidonijodi ja kvaternaariset ammoniumsuolat veden desinfioimiseksi epidemioiden estämiseksi.

Tarttuvan haimanekroosin aiheuttaa tarttuva haimanekroosivirus, joka vaikuttaa pääasiassa kylmän veden kaloihin. Varhaisen vaiheen hoitoon kuuluu ruokinta povidoni-jodiliuoksella (10 % tehokkaaksi jodiksi laskettuna) 1,64-1,91 g/kg kalan painokiloa kohti päivittäin 10-15 päivän ajan.

Tarttuvan hematopoieettisen kudosnekroosin aiheuttaa tarttuva hematopoieettinen kudosnekroosivirus, joka vaikuttaa myös ensisijaisesti kylmän veden kaloihin. Ennaltaehkäisyyn kuuluu vesiviljelytilojen ja -välineiden tiukka desinfiointi. Kalanmunat tulee kuoriutua 17-20°C:ssa ja pestä 50 mg/l polyvinyylipyrrolidonijodilla (PVP-I, sisältää 1 % tehokasta jodia) 15 minuutin ajan. Konsentraatio voidaan nostaa arvoon 60 mg/l, kun pH on emäksinen, koska PVP-I:n tehokkuus laskee alkalisissa olosuhteissa.

Virushemorragisen septikemian aiheuttaa Rhabdoviridae-heimoon kuuluva Novirhabdovirus, yksijuosteinen RNA-virus. Tällä hetkellä ei ole tehokasta hoitoa, joten ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Liota munia jodissa 15 minuutin ajan silmämunien aikana. Sairauden alkuvaiheessa jodiruokinta voi vähentää kuolleisuutta.